Opastaulu Kollaan Vasamalla kertoo KarJP:n ja P-K prikaatin historiasta

Kollaan Vasaman läheisyyteen tehtiin opastaulu, joka paljastettiin Killan perinnepäivänä 20.11.2020. Taulu kertoo varsikunnan ja sen joukko-osastojen historian aina Prikaatin lakkauttamiseen asti. Taulun tekemiseen ja suunnitteluun osallistuivat Mauri Tikkanen, Pekka Ripatti sekä killan hallitus.

Taulun tekstit ja kuvat ovat alempana tällä sivulla.

Varuskunta-alue


Varuskunnan perustaminen
Viipurin Rykmentin kouluttamista pohjoiskarjalaisista reserviläisistä koottu joukko-osasto Jalkaväkirykmentti 34:nI Pataljoona sijoitettiin Kontiorantaan kesällä 1940. Näin Kontiolahden varuskunta sai ensimmäiset joukkonsa. Pataljoona majoitettiin telttoihin Tykistönmäkeen ja sen juurelle Höytiäisen rantaan. Kontiolahden alavaruskunnan ensimmäinen varuskuntakäsky annettiin 28.8.1940, jota pidetään varuskunnanperustamispäivänä.

Välirauhan aika
Parakkien rakentaminen Kontiorantaan alkoi lokakuussa 1940 ja jatkui seuraavaan kevääseen saakka. Kontiolahden varuskunta itsenäistyi erilliseksi varuskunnaksi huhtikuussa 1941, jolloin 9. Prikaatin komentaja everstiAugust Kuistio otti vastaan varuskunnan päällikkyyden. Tällöin varuskunta käsitti esikunnan, kaksi kivääripataljoonaa, esikuntakomppanian, viestikomppanian, pioneerikomppanian, kranaatinheitinkomppanian, kenttätykistörykmentin, huoltokomppanian ja soittokunnan. Kesäkuussa 1941 annettiin käsky siirtyä sodanajan kokoonpanoon. Jatkosodan syttyminen tyhjensi noin 3000 miehenvahvuisen varuskunnan 30 miehen vahvuuteen, jotka jäivät varuskunnan toimitusmiehistöksi.

Jatkosodan aika
Kontiolahden Varuskunnan joukoista muodostettiin joidenkin pienempien yksiköiden lisäksi kaksipataljoonainen Jalkaväkirykmentti 9, johon liitettiin pääasiassa Ilomantsin miehistä koottu reserviläispataljoona, III Pataljoona. Syksyllä 1942 varuskuntaan siirtyi Järjestelykeskus 1. Sen tehtävänä oli varustaa toipumislomiltaan palaavat rintamakelpoiset miehet ja lähettää heidät edelleen rintamalle. Jatkosodan aikana Kontiolahden kautta kulki lähes 50000 miestä. Varuskunnassa toimivat sotavuosina myös Hevosvarikko 5 ja Sotavankisairaala sekä Lentolaivue 15, jonka toiminta päättyi tosin jo maaliskuussa 1942.

Sotavuosien jälkeen
Kontiolahden Varuskuntaan sijoitettiin syksyllä 1944 Rukajärven suunnalla taistelleen Jalkaväkirykmentti 10:n runko. Loppuvuodesta tämä joukko nimettiin Jalkaväkirykmentti 3:ksi, jonka Esikunta ja I Pataljoona sijaitsivat Kontiorannassakomentajanaan eversti August Kuistio. Vuonna 1948 II Pataljoona siirrettiin Nurmeksen maalaiskunnasta myös Kontiorantaan. Toukokuussa 1948 Kontiorantaan sijoitettu joukko-osasto supistettiin jääkäripataljoonaksi ( JP/JR 3 ). Joulukuussa1952 Kontiorantaan sijoitettu joukko-osasto nimettiin Jääkäripataljoona 5:ksi, jonka komentajaksi tuli everstiluutnanttiAxel Suvantola. Seuraava nimenmuutos koettiin vuoden 1957 alussa, jolloin joukko-osasto sai maakunnallisen nimensä Karjalan Jääkäripataljoona komentajanaan everstiluutnantti Heikki Mikkola Ensimmäinen kivikasarmi valmistui 15.11.1952, toinen 1953, kolmas ja neljäs 1957 ja viides 1976. Ruokala, pari kertaa sen jälkeen laajennettu, valmistui 1950, varuskuntasairaala 1954, sotilaskoti entisen tulipalossa tuhoutuneen tilalle1961, esikuntarakennus samoin 1961 ja kivisauna jo 1948.

Muutosten aika
Pohjois-Karjalan Prikaati juhli perustamistaan 600 miehen näyttävällä paraatilla Joensuussa 1.7.1990. Paraatin vastaanotti prikaatin komentaja eversti Ilkka Hollo. Prikaatiin kuului kaksi pataljoonaa. Karjalan Jääkäripataljoona toimi Kontiorannassa komentajanaan majuri Asko Kohvakka. Pataljoona koostui esikunnasta, 1. ja 2. Jääkärikomppaniasta, Esikuntakomppaniasta ja Kranaatinheitinkomppaniasta. Erillisyksikköinä suoraan prikaatin johdossa olivat Aliupseerikoulu, Kontiolahden Korjaamo, Varuskuntasairaala ja Karjalan Sotilassoittokunta. Joensuun Pataljoona toimi Ylämyllyllä komentajanaan everstiluutnantti Matti Huttunen. Pataljoonaan kuuluivat esikunnan lisäksi Kertausharjoituskomppania, Sissikomppania ja Kuljetuskomppania. Ylämyllyn Korjaamo oli suoraan prikaatin johdossa. Saapumiserässä varusmiehiä astui palvelukseen noin 500. Henkilökuntaa prikaatissa oli noin 300, joista noin kolmannes siviilihenkilöitä. Prikaatin vahvuus vaihteli ajankohdan mukaan 900-1200 varusmiehen välillä. Prikaatin organisaatiota muutettiin jälleen 1.7.1998, jolloin toiminta siirrettiin Ylämyllyltä kokonaisuudessaan Kontiorantaan. Pohjois-Karjalan Prikaatin komentajana toimi tuolloin eversti Antti Lankinen. Prikaati koostui esikunnasta, Aliupseerikoulusta, Karjalan Sotilassoittokunnasta ja Huoltokeskuksesta sekä Karjalan Jääkäripataljoonasta, joka käsitti1. ja 2. Jääkärikomppanian, Esikunta- ja Huoltokomppanian, Sissikomppanian ja Kranaatinheitinkomppanian. Kontiorannassa palveli tuolloin kerrallaan noin 750 varusmiestä saapumiserän vahvuuden ollessa noin 550. Joukko-osastossa työskenteli noin 250 henkilöä, joista yli 100 oli siviilihenkilöitä.

Varuskunnan lakkauttaminen
Keväällä 1940 syntynsä saanut Kontiolahden varuskunta sulki puominsa ja ovensa sekä laski 73 vuoden jälkeen viimeisen kerran lipun 31.12.2013. Sen viimeisenä komentaja oli eversti Jari Kytölä. Viimeinen saapumiserä astui palvelukseen 7.1.2013. Viimeiset varusmiehet prikaati kotiutti 19.12.2013.Maa-alueet yhteensä 158 hehtaaria ja yli 50 rakennusta siirtyivät Kontiolahden kunnan omistukseen 1.4.2014.Vuonna 1940 perustettu Kontiolahden Varuskunta Kontiorannassa antoi varusmies- ja reserviläiskoulutusta PohjoisKarjalan Prikaatin lakkauttamiseen asti.

KOLLAAN VASAMA

Kollaan Vasama - muistomerkki paljastettiin 20.11.1959 runsaslukuisen Kollaan - Uomaan veteraanijoukon läsnä ollessa. Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja muistomerkki on tehty Ylämaan tummasta kimaltavienspektroliittien koristamasta labrador-kivestä. Muistomerkillä kunnioitetaan Talvisodan Kollaan ja Uoman taisteluidensaavutuksia. Taistelut käytiin Suojärven ja Kollaan sekä Uomaan alueilla. Kollaa sijaitsee Sortavalasta noin 50 kilometriä itään. Jalkaväkirykmentti 34:n legendaarisiksi muodostuneet Kollaan taistelut ylivoimaista vihollista vastaan alkoivat7.12.1939 ja jatkuivat Talvisodan viimeiseen päivään saakka. Suomalaisilla oli alkuvaiheessa Kollaanjoella parirykmenttiä neuvostoliittolaisten kahden divisioonan ylivoimaa vastaan. Kollaan kestäminen oli välttämätöntä, sillä suojattiin päävoimien taistelua Laatokan koillispuolella. Taistelut olivat ankaria ja taistelijat sotivat kestokykynsä rajoilla, mutta KOLLAA KESTI. Kollaan Vasama on muistomerkkinä koko maakunnan maanpuolustustyön symboli ja Viipurin Rykmentissä palvelleidenveteraanien luoma henki, eli Kontiorannan henki, säilyy edelleenkin vahvana.

JALKAVÄKIRYKMENTTI 9:N MUISTOMERKKI
Muistomerkki sijaitsee kasarmikentän aukiolla ja se pystytettiin 1941-1944 taistelujen kunniaksi. Jalkaväkirykmentti 9 muodostettiin kahdesta varusmiespataljoonasta ja yhdestä reserviläispataljoonasta, jonka miehetkoottiin pääosin Ilomantsista, osin Enosta ja Kontiolahdesta. Taistelut alkoivat 11.7.1941 Iljalassa, josta hyökkäykset jatkuivat lokakuun puoliväliin saakka Pälkjärven, Sortavalan, Aunuksen ja Äänislinnan kautta sekä Syvärin ylittäen lähes Ostaan saakka. JR 9:n joukot olivat kärjessä suurimman osan hyökkäysvaihetta. JR 9 oli ainoa suomalainen rykmentti, joka koko sodanajan oli etulinjassa. Kuvanveistäjä Erkki Eronen suunnitteli kolmesta graniittipaadesta ja reliefistä koostuvan muistomerkin jalustoineen. Graniittiset kivenlohkareet kuvaavat JR 9:n taisteluiden karikkoista sotataivalta. Muistomerkki paljastettiin 19.11.1988. Tilaisuudessa oli läsnä 250 JR 9:n veteraania.

POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINNEKILTA RY
Pohjois-Karjalan Prikaatin Killan perinteet ulottuvat vuoteen 1958, jolloin sen nimi oli Wiipurin Rykmentin Kilta. Vuonna1963 nimi muutettiin Karjalan Jääkäripataljoonan Killaksi ja vuonna 1991 Pohjois-Karjalan Prikaatin Killaksi. Prikaatinlakkautus vuoden 2013 lopulla aiheutti vielä yhden nimenmuutoksen. Nyt killan nimi on Pohjois-Karjalan PrikaatinPerinnekilta ry.Kilta on perustettu joukko-osastokillaksi ja sen perinteet liittyvät saumattomasti Pohjois-Karjalan Prikaatin perinteisiin, jotka ulottuvat kuningas Kustaa Vaasan vuonna 1555 perustamaan Viipurin Lippukuntaan. Prikaatin lakkauttamisen jälkeen kilta on jatkanut toimintaa perinnekiltana vaalien Jalkaväkirykmentti 34:n ja Jalkaväkirykmentti 9:n perinteitä.