Perinnetoiminta

Varuskunnan lakkautusvuoteen 2013 asti prikaatin kunniakkaita perinteitä juhlistettiin vuosittain 20. marraskuuta. Aamu alkoi perinteisellä lipunnostolla ja seppeleenlaskulla. Seuraamassa olivat kaikki saapumiserän palveluksessa olevat komppaniat sekä henkilökunta. Myöhemmin päivällä henkilöstö kokoontui omaan juhlahetkeen, jonka yhteydessä palkittiin ansioituneita kouluttajia ja henkilöstön edustajia. Illalla oli vuorossa vielä ohjelmallinen buffet-tilaisuus, johon oli kutsuttu mukaan tärkeimpiä tukijoita ja yhteistyökumppaneita. Näitä buffet-tilaisuuksia järjestettiin varuskunnan muonituskeskuksessa ja myöhemmin Joensuun taidemuseon tiloissa.

Kunniakasta vuosipäivän perinnettä ei haluttu unohtaa ja killan hallituksessa heräsi ajatus jatkaa sitä jossain muodossa. Syksyllä 2014 päädyttiin esittämään Kontiolahden kunnalle sekä sen yläkoululle, että perinnekilta haluaisi jatkaa vuosipäivän perinnettä koululaisten kanssa. Kunnassa ja koululla suhtauduttiin esitykseen myönteisesti ja jo samana vuonna 8. luokan oppilaat olivat seuraamassa Kollaan Vasamalla lipun nostoa ja seppeleen laskua. Oppilaat oli jaettu jo koululla ryhmiin ja tuotu paikalle linja-autoilla. Busseissa oli mukana aluetoimistoa edustava ja Kontiorannassa aiemmin palvelut upseeri kertomassa tapahtumasta. Kollaan Vasamalla vietetyn hetken jälkeen oppilasryhmät kiersivät varuskunta-aluetta ennalta suunniteltua reittiä pitkin ja heitä opastivat jo linja-autossa tutuiksi tulleet upseerit. Tarkoitus oli tutustuttaa oppilaat ennen niin suljettuun varuskunta-alueeseen ja kertoa rakennuksien käyttöhistoriasta sekä Kontiorannan varusmiespalveluksesta. Sotilaskotirastilla oppilaille tarjottiin mehua ja perinteiset sotilaskodin munkit. Kierroksen lopuksi kaikki ryhmät osallistuivat yhteiseen oppituntiin.

Vuonna 2015 tämä tilaisuus uusittiin lähes samalla kaavalla, vain oppitunti siirrettiin koululle, koska kasarmien auditoriot olivat olleet jo kaksi vuotta pois käytöstä. Koululta tuli toive, että vuoden 2016 perinnepäivä siirrettäisiin keväälle 2017. Marraskuu on haastavaa aikaa sään puolesta ja toisaalta koulun historian oppiaineen opetussuunnitelmaan se olisi sopinut paremmin keväälle. Vuosipäivää 2016 juhlistettiin sen oikeana päivänä 20.11., jolloin joukko killan hallituksen jäseniä laski seppeleen Kollaan Vasamalle. Oppilaille tarkoitettu perinnepäivä jäi kuitenkin järjestämättä keväällä 2017, sillä se ei tuntunut tukevan yläkoulun opetussuunnitelmaa.

Lähde: Laakkonen, Pekka & Norismaa, Harri 2018: Kollaan Vasaman katveessa. Joensuu ss.123 -124.

Vuosina 2017 ja 2018 Perinnekilta kunnioitti perinnepäivää 20.11. järjestämällä juhlavan seppeleenlaskutilaisuuden Kollaan Vasama -patsaalla ja sen jälkeen kahvitilaisuuden Kontiolahden kirkonkylällä.

Vuoden 2019 vuosipäivää kunnioitettiin marraskuun 20. päivänä yhdessä Kontioniemen koulun kanssa, jolloin koulun oppilaat esittivät 2 seppeleen laskun yhteydessä 2. laulua. Paikalla oli noin 40 henkilöä.

Jouluaaton kunniavartiot

Jouluaaton kunniavartiot ovat seisoneet Joensuun sankarihaudoilla vuodesta 1969 asti, jolloin Joensuun Reservin Aliupseerit aloittivat toiminnan nykymuotoisena sotilasmestari Väinö Hintikaisen organisoimana. Joensuun kansalaisjuhlatoimikunta on organisoinut kunniavartioita jo kymmenet vuodet. Kunniavartiot ovat sankaripatsaalla klo 14.00–17.00. Vartiovuorot olivat alkuvuosina tunnin mittaisia, mutta kun toimintaan osallistuvia yhteisöjä tuli lisää, lyhennettiin vuoroja nykyiseen 20 minuutin kestoon. Kunniavartiossa ovat vuorollaan Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan lisäksi Karjalan Poikien Kilta, Joensuun Reserviupseerit, Joensuun Reserviläiset, Pohjois-Karjalan Rauhanturvaajat sekä Pohjois-Karjalan aluetoimisto ja Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Killalta kunniavartiossa on oma vuoro, jossa on neljä edustajaa. Killan entinen varapuheenjohtaja Leena Sallinen oli vuonna 1999 ensimmäinen nainen, joka osallistui jouluaaton kunniavartioon sankarihaudoilla. Hän on osallistunut kunniavartioon kymmenen kertaa. Kiltalaisia seisoo monilla sankarihaudoilla ympäri maakuntaamme ja maatamme.
Lähde: Laakkonen, Pekka & Norismaa, Harri 2018: Kollaan Vasaman katveessa. Joensuu ss.135

Digitointiprojektit

Prikaatin lakkautuksen ollessa käynnissä tuli esille asia, että prikaatissa palvelleiden komentajien valokuville ei löytynyt sopivaa sijoituspaikkaa. Perinnetietoa vaaliakseen perinnekilta sopi asiasta prikaatin kanssa, että kilta otti vastaan kaikki KarJP:ssa palvelleiden 17 komentajan ja 9 PKARPR:ssa palvelleen komentajan kehystetyt valokuvat ja lupasi sijoittaa ne arvoiselleen paikalle perinnehuoneeseen. Kiltaveljien talkootyönä kuvat ripustettiin kokouspaikkana toimivan Poteron seinälle. Killan sihteerinä toiminut Jari Jurvanen muutti syksyllä 2015 komentajien kuvat digitaaliseen muotoon ja lisäsi ne killan nettisivuille.

Kilta skannasi sähköiseen muotoon ja lisäsi killan nettisivuille kaikki vuodesta 1960 saakka julkaistujen Vipinä-, Karjalan Jääkäri- ja Korpisoturi-lehdet. Lehtien sähköiseen muotoon saattamisen teki Matti Hämäläinen vuonna 2014.

Lähde: Laakkonen, Pekka & Norismaa, Harri 2018: Kollaan Vasaman katveessa. Joensuu ss.136

Salpalinjan esittelytaulu

Vanhoille panssariestekiville Kontiolahdelle kilta pystytti Salpalinjan esittelytaulun vuonna 2009. Esittelytaulun ideoi joensuulainen Lauri Hytönen. Jaamankankaalla olevan esittelytaulun teksti valottaa Salpalinjan historiaa viidellä eri kielellä. Salpalinja rakennettiin vuosina 1940–1944 ja sen pituus on noin 1 200 kilometriä. Sen rakentamistyö on ollut Suomen kaikkien aikojen suurin rakennuskohde. Puolustuslinjan olemassaolo nopeutti aselevon syntymistä. Pohjois-Karjalassa Salpalinja kulki 12 kunnan alueella.

Prikaatin kasarmialueen eteläpuolelle, Sairaalansuon länsipuolelle oli asetettu muistomerkiksi sodanaikainen konekiväärikupu. Prikaatin lakkautustoimien yhteydessä prikaati sopi killan kanssa panssarikuvun luovutuksen ja uudelleensijoituksen Salpalinjan opastetaulun yhteyteen. Prikaati järjesti sijoitustyön ja opastetaulun. Killan puolelta järjestelyistä vastasi taloudenhoitaja Jari Nousiainen.

Salpalinjataulu- ja konekiväärikupualueen on Matti Urjanheimo käynyt vuosittain siistimässä vesakoitumista vastaan raivaussahalla. Alueen säilyttämiseksi siistinä ja esittelykelpoisena on järjestetty myös talkoita.

Lähde: Laakkonen, Pekka & Norismaa, Harri 2018: Kollaan Vasaman katveessa. Joensuu ss.136